Miksi on niin paljon lahkoja?

Mitä sinä tarkoitat sanalla lahko? Useimmat tarkoittavat "virallisesta" kirkosta eronnutta uskonnollista ryhmää. Sanalla on samanlainen negatiivinen leima kuin sanalla pakana. Juutalaiset tarkoittavat pakanoilla kaikkia ei-juutalaisia ja monet kristilliset kirkkokunnat tarkoittavat ei-kristittyjä pois luettuna juutalaiset. Nämä sanat tarkoittavat uskonnollisia toisinajattelijoita eli ihmisiä, joiden ajatuksia uskonnollista ja poliittista valtaa pitävät eivät hyväksy.

Nämä sanat esiintyvät myös Raamatussa, mutta ne on laitettu sinne kielen kääntäjien toimesta. Sanan lahko todellinen merkitys on puolue (hairesis) ja sanan pakanat todellinen merkitys on kansat (ethnos). Sana puolue esiintyy eräässä Raamatun syntiluettelossa. Kääntäjät eivät ole voineet hyväksyä sitä, että Paavali pitäisi puolueita syntinä tai he ovat nähneet oivan tilaisuuden laittaa Raamattuun sanan, jolla kirkosta eronneita kristittyjä voidaan tuomita. Kun Raamatussa puhutaan Israelista ja kansoista, on ollut luontevaa antaa ei-juutalaisille kansoille oma nimitys. Se, että sitä sanaa on alettu käyttää myös ei-kristityistä paljastaa sen, että sanan käyttö on peräisin puolueellisuuden hengestä. Puoluemieli haluaa, että ei-meikäläisillä on joku nimi, esim. imperialisti, taantumuksellinen, pakana tai lahkolainen.

Miksi on niin paljon puolueita? Siksi koska ihmiset ovat puolueellisia. Puoluemielisyys on synti, joka sitoo ihmisen kaikkiin muihin synteihin. Ihmisen pahuus ilmenee siinä, kun olemme puolueellisia omaksi eduksemme. Se taas estää meitä näkemästä saati sitten tunnustamasta syntejämme. Näin puolueellisuuden aiheuttama sokeus estää kääntymästä Jumalan luo.

Jos tuomitset omat syntisi yhtä ankarasti kuin muiden ja iloitset muiden oikein tekemisistä yhtä paljon kuin omistasi, et ole puolueellinen. Vain ne, jotka tunnustavat syntinsä ja saavat puhtaan omantunnon, voivat olla ehdottoman puolueettomia itsensä suhteen. Huono omatunto panee syyttämään muita, jotta oma syyllisyys unohtuisi. Tästä syntyy puolueellisuutta. Tieteessä, taiteessa ja kaikilla elämänalueilla on omat puolueensa, koulukuntansa, oppisuuntansa tai "kuppikuntansa". Maailma on täynnä itsensä suhteen puolueellisten ihmisten kinasteluja, valheita, juonia, seuroja ja puolueita. Vihasi lahkoja kohtaan voikin kummuta lahkomielisyydestäsi eli puolueellisuudestasi.

Nykyään monet eivät pidä yksipuolue-järjestelmää hyvänä. Siksi valtiokirkot eivät niin hanakasti enää nimittele kristillisyydessä esiintyvien eri puolueiden ihmisiä lahkolaisiksi, vaan tavoittelevat ekumeniaa eli puolueiden yhteistyötä. Paremminkin vaatimus nykyään kuuluu, että kaikkien on valittava puolueensa. Joskus saa sen vaikutelman, että puolueettomat ovat niitä pahoja ja epäilyttäviä "lahkolaisia".

Jonkun puolueen jäsenyys tai jäsenettömyys ei itsessään tee kenestäkään puoluemielistä tai puolueetonta, vaan se, missä hengessä me elämme. On vapauttavaa saada tarkastella kaikkia asioita ilman itsekkyytensä sokeutta ja kohdata jokainen ihminen ilman puolueleimoja. Vain Jeesus voi antaa tämän vapauden, koska vain Hänen valossaan uskallamme tarkastella omaa pahuuttamme puolueettomasti, saada sen anteeksi ja puhdistua siitä.

Täytyyhän meidän keskuudessa olla puolueitakin, jotta kävisi ilmi ketkä meistä pysyvät puolueettomina. Kun joku on koeteltu ja Jumalan rakkauden voimasta säilynyt puolueettomana, hän saa Jumalalta silmävoidetta, jonka vaikutuksesta hän saa nähdä puolueellisuuden petokset.

Jokainen, joka rakastaa Jeesusta siksi, koska Hän kuoli meidän puolestamme, on kristitty. Ne, jotka eivät ole kokeneet tätä Jumalan rakkautta, ovat ulkona Jumalan seurakunnasta. Aitoja kristittyjä elää monien kristillisten puolueiden keskellä ja myös kaikkien kristillisten kirkkojen ulkopuolella. Näin on Jumala sallinut asioiden olla ja Hän tuntee omansa ja Hänen omansa tuntevat Hänet. Ne, jotka eivät tunne Jumalaa, eivät tunne Hänen omiaan. Siksi ulkopuolisten on turha edes yrittää piirtää Jumalan seurakunnan rajoja tai laskea Jeesuksen omien lukua.

E.K.

Voi lukea lisää pdf-kirjastani: Jeesus Kristus on Herra 

Kuinka rakkauden Jumala voi tuomita ihmisen kadotukseen?

Toisinaan joku on kysynyt minulta, että kuinka kukaan voi iloita pelastuksestaan samaan aikaan, kun läheisesi kuoli synneissään ja kärsii tuskia Tuonelassa? En minä aina voikaan iloita. Kadotukseen matkalla olevien surkea kohtalo joskus aiheuttaa minulle melkoista ahdistusta. Kerran 1980 luvulla olin niin ahdistunut, etten voinut muuta kuin huutaa Jeesusta auttamaan minua, jotta jaksaisin olla tässä pahassa maailmassa. Silloin Jumalan Henki puhui minulle unohtumattomalla tavalla. En pysty toistamaan puhetta sanasta sanaan, mutta kerron asian.

Katso, kaikki ihmiset muuttuvat. Sinun tunteesi ihmisiä kohtaan perustuvat kuvaan, jonka olet heistä saanut tiettynä aikana. Jo eläessään kaikki muuttuvat enemmän tai vähemmän pahoiksi, toiset näkyvämmin, toiset taas salaisesti sydämessään. Kun jumalaton kuolee, hänestä riisutaan pois viimeinenkin Aadamin hyvyys. Jumalattomien ylösnousemuksessa, hän muuttuu täydellisesti pahaksi. Jos kohtaisit läheisesi tuossa pahuuden ruumiissa, jossa hänet heitetään tulijärveen, et Jumalan ihmisenä tuntisi mitään myötätuntoa tai kiintymystä häntä kohtaan.
  
Ahdistukseni oli poissa ja ymmärsin, että kokemani myötätunto osittain perustui valheelliseen kuvaan siitä millainen ihminen on. Jeesuksen ristintyön kautta tullut myötätunto kadotettuja kohtaan on terveellistä, mutta ihmisen hyvyyteen perustuva myötätunto voi saada meidät arvostelemaan Jumalaa. Jokainen meistä säälii kärsivää ihmistä, mutta ei kuitenkaan niin paljon kuin Jumala, joka antoi ainokaisen Poikansa syntiuhriksi meidän edestämme. Hän antoi suuren Uhrin, koska meitä uhkaava vaara on suuri.

Juuri siksi - koska Jumala on rakkaus - Hän - ja vain Hän - voi tuomita jumalattoman kadotukseen. Rakkautensa tähden Hän tuhoaa pahan. Hänen rakkautensa tulee ilmi myös Hänen kärsivällisyydessään. Hän antaa pahuuden edetä ja elää, koska Hän odottaa, että me katuisimme ja kääntyisimme, jotta suuntamme muuttuisi.

Toisaalta muuttuminen koskee yhtälailla Jeesuksen omia. Suunta vain on toinen. Joku voi kysyä näinkin: Kuinka hyvä Jumala voi ottaa taivaaseen nuo kaikki riitaisat ja pahat kristityt? Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen kautta luotiin uusi Aadam. Me tiedämme muuttuvamme Jeesuksen kaltaisiksi. Jo eläessämme muutumme Jumalan Hengen voimasta. Kun uskova kuolee, hänestä riisutaan pois viimeinenkin pahuus. Kun kohtaamme uskovat taivaassa, emme voi havaita toisissamme mitään moitittavaa, vaikka täällä alhaalla joskus olimme kovin erimielisiä. Siellä kaikki ovat yhtä hyviä kuin Jeesus.

Sinäkin muutut, mutta mihin suuntaan? Jumala yksin on hyvä! Pienikin katkeruus Jumalaa kohtaan käynnistää meissä prosessin, joka saa hyvyyden pakenemaan meistä ja tekee meistä Paholaisen seuraajia. Jeesus tuli tekemään Paholaisen teot tyhjäksi, koska vain Hän voi tuoda meidät sovintoon Jumalan kanssa. Jeesus kuoli pahuutesi tähden, jotta voisit muuttua kokonaan hyväksi. Anna Jumalan pelastaa itsesi!

E.K.

Voit lukea lisää pdf-kirjastani: Jeesus Kristus on Herra

Miksi joku voi epäillä Jumalan olemassaoloa?

Jumalan teot välittävät Hänen läsnäoloaan. Koska Hän ei ole luonut pahuutta, se ei välitä Hänen läsnäoloaan.  Siksi pahuus antaa mahdollisuuden epäillä Hänen olemassaoloaan.

Jumala on kokonaan hyvä Jumala. Hän ei ole luonut enkeleitä, ihmisiä eikä eläimiä pahoiksi. Hän ei tee mitään pahaa eikä muuta mitään pahaksi. Kun joku sitten sattumien satona sellaiseksi kehittyy, siellä on pimeys ja pahuus, jossa kyetään epäilemään Jumalan olemassaoloa.

Vuonna 1973 olin mukana luterilaisten uskovien järjestämässä "Elämän Tie -73" tapahtumassa Turussa. Teimme kotilähetystyötä ja aiheutimme hämmästystä, että tekeekö Turun tuomiokirkkoseurakunta tällaista. Silloin minut päästi kotiinsa Turun Yliopiston biokemian professori, joka oli kansainvälisesti tunnettu tiedemies.  Keskustelimme Jumalasta ja hän sanoi minulle: "Minä tiedän paremmin kuin sinä, että Jumala on olemassa."  Hän puhui siitä, kuinka hienosti elämän kemia on suunniteltu sanoen, että on aivan järjetöntä sanoa, että se olisi syntynyt itsestään. Samaan hengenvetoon hän kielsi minua siteeraamasta Raamatusta mitään ja julisti, ettei hän usko Jeesukseen. Virkansa puolesta hän tietysti opetti kehitysoppia, koska se on tämän yhteiskunnan laki. Hänen kommenteissaan kuului Jumalan arvostelu. Hän tiesi, että Jumala on, mutta hän ei ollut sovinnossa Jumalan kanssa. Moni elää samanlaisessa ristiriidassa. Useimmat etsivät tähän ristiriitaan helpotusta pysyttelemällä mahdollisimman kaukana Jumalan teoista. Nykyinen teknistynyt maailma tarjoaa paljon pakopaikkoja niille, jotka tahtovat paeta pois Jumalan tekojen keskeltä omaan virtuaalimaailmaansa.

Ne, jotka eivät tahdo tehdä sovintoa Jumalan kanssa saavat elää rauhassa Jumalan olemassaolon todisteilta. Monien sydämissä pahuus on saanut niin suuren vallan, että he torjuvat tietoisuudestaan pois kaikki todisteet Jumalasta, vaikka elävät Hänen tekojensa keskellä.

Hyvä Jumala ja paha ihminen voivat päästä sovintoon vain Golgatan tapahtuman kautta, koska vain se voi vakuuttaa meidän sydämille sen, että Jumala todellakin on kokonaan hyvä, vaikka pahaakin on olemassa.

Katsellessamme sitä tuskaa, minkä Jumalan Poika ristillä koki meidän pahuutemme tähden, Jumalan läsnäolo ilmestyy meille - keskellä pahan olemassaoloa.

Lue lisää pdf-kirjastani : Jeesus Kristus on Herra.

Miksi heterot tahtovat elää avoliitossa ja homot avioliitossa?

Länsimaissa oli 60- ja 70-luvuilla neitsyyden vastainen kampanja. Nuoria yllytettiin seksikokeiluihin ennen avioliittoa. Kulttuuri ei ainoastaan luopunut vaatimasta neitsyyttä ennen avioliittoa, vaan nuoria suositeltiin harjoittamaan seksiä seurustelukumppanin kanssa. Monet nuoret ottivat innolla vastaan tällaiset neuvot. Tämän seurauksena avoliitot alkoivat yleistyä. Monien seksikokeilut johtivat siihen, että he jäivätkin kiinni kumppaniinsa ja muuttivat asumaan yhteen. Tämä todistaa siitä, että neitsyyden menettäminen on luotu olemaan avioliiton alku. Se sitouttaa ihmiset toisiinsa, vaikka he eivät sitä tahtoisikaan. Kukaan ei voi täysin päästä irti henkilöstä, jonka kanssa hän menetti neitsyytensä.

Avoliittojen yleistyessä myös avioerot alkoivat yleistyä. Mitä useampi seksikumppani ihmisellä on ollut, sitä heikompi side hänellä on aviopuolisoonsa. Vain neitsyinä avioituneet kokevat 100 %:n sidosvoiman. Tämä on syy avioerojen yleistymiseen. Avioerojen yleistymisen jälkeen avioliitto on taas parantanut suosiotaan. Syynä on se, että eronneet haluavat vihkitoimituksella vahvistaa suhteestaan puuttuvaa sidosvoimaa.

Avioerojen yleistyessä eronneiden uudelleen avioitumiset ovat johtaneet ns. uusperheisiin. Niissä luonnollinen isän suhde tyttäreensä ja äidin suhde poikiinsa särkyy. Luonnollisessa perheessä on rakenne, joka muodostaa harmonisen kokonaisuuden. Seksuaaliset tunteetkin ovat siellä luonnollisessa järjestyksessä. Isä ei tunne vetoa tyttäreensä eikä poika äitiinsä. Uusperheet ovat lisänneet insestiä ja kaikenlaista seksuaalista hyväksikäyttöä.

Seksuaalinen halu perustuu paljolti mielikuviin, joiden välineinä fyysiset kiihokkeet palvelevat. Luonnollinen ja oikea mielikuva on mielikuva minun omasta kullastani. "Hän on kaunis, vaikka onkin kaitaluinen." Himo on väärin. Se ei ole luonnollinen tarve. Seksuaalisten mielikuvien joutuminen himon valtaan johtaa karmeaan syöksykierteeseen. Himo kykenee antamaan fyysisille kiihokkeillekin uutta merkitystä. Lopulta ihminen voi kokea toisesta: "Hän on haluttava, vaikka onkin samaa sukupuolta." Jos joku pitää heterojen himoa luonnollisena asiana, hänen on helppo hyväksyä homojenkin himot.

Kun riittävän moni avioliitto yhteiskunnassa ei enää ole luonnollinen avioliitto, vaan himon täyttämä suhde, homoseksuaalisuus alkaa lisääntyä. Vanhempien puhdas avio-onni suojelee lapsen luonnollista seksuaalisuutta. Tosin pornofilmit voivat vahingoittaa puhtaankin kodin lapsia. Moni lapsi on nähnyt vanhempiensa seksuaalisen himon pahana asiana. Heille on tullut inho miehen ja naisen välistä seksiä kohtaan. Tämä on muuttanut heidän seksuaalisen suuntautumisensa. He luulevat homoina ja lesboina kokevansa puhtaampaa eroottisuutta. Todellisuudessa himojen kierteessä jokainen askel alaspäin on edellistä saastaisempi. Katolisten pappien homoseksuaalisuus on todiste siitä, kuinka taistelu himoa vastaan voi johtaa vielä saastaisemman himon valtaan. Himoa ei voi voittaa toisella himolla.

Olemme nähneet ainakin länsimaisessa kulttuurissa nämä moraalisen rappion kolme askelta: esiaviollinen seksi, avioerot ja homous. Himojen voittokulku on synnyttänyt pedofiliaa, joka on samankaltainen himo kuin homous. Katolisten pappien pedofiliatapaukset yleensä kohdistuvat poikiin eli ovat homoseksuaalisuutta. Lopulta seksuaalinen himo muuttuu väkivallan himoksi, jossa tappaminen tuottaa kaivatun orgasmin. Kun luonnollinen perhe tuhoutuu, koko sivilisaatio tuhoutuu. Lopulta Jumala armahtaa tulevia sukupolvia antamalla tälle sivilisaatiolle Sodoman kohtalon.

Jos joku on oikein ja luonnollista, sitä voi tehdä ilolla eikä sen tekemistä tarvitse puolustella. Jos joku tietää tekevänsä väärin, mutta haluaa pitää sitä oikeana, hän vaatii muita hyväksymään sen. Hyvän tekemiseen ei tarvitse kysyä lupaa. Vain pahan tekemiseen tarvitsee pyytää lupaa, mutta sitä ei anneta.

Homot ja lesbot haluavat solmia samanlaisen avioliiton kuin heterot siksi, koska heillä on tarve vakuuttaa itselleen, että he tekevät oikein. Ne, joiden seksuaaliset mielikuvat ovat homoutuneet, tietävät, että se on väärin. Nekin, jotka ryhtyivät harjoittamaan seksiä ennen avioliittoa, tietävät, että se on väärin. He molemmat pitävät nautintonaan tehdä sitä, mikä on kiellettyä. He molemmat hyväksyivät himon luonnollisena asiana.

Kaikki tämä on saanut alkunsa kapinasta Jumalaa ja Hänen käskyjään vastaan. "Älä himoitse!" Jumala antoi ainokaisen Poikansa, Jeesuksen Kristuksen kärsiä kapinoiville ihmisille kuuluvan rangaistuksen kerran Golgatalla, jotta Hän voisi antaa meille anteeksi. Tämä Uhri on Jumalan rakkautta Häntä vihaavia ihmisiä kohtaan ja kutsuu kapinallisia katumaan kapinaansa. Tämän Uhrin kautta Jumala antaa anteeksi ja puhdistaa sydämet. Silloin myös seksuaaliset mielikuvat asettuvat Jumalan puhtauden mukaiseen järjestykseen.

Puhtaus luo onnen ja saastaisuus onnettomuuden.

E.K.

Lue lisää pdf-kirjastani: Jeesus Kristus on Herra

Mitä sotilaan omatunto todistaa?

Kerran eräs kapiainen lainasi minulle sotapsykologian kirjansa. Siinä kerrottiin eräästä sotilaskoulutuksen keskeisestä tavoitteesta. Kirjassa tuotiin esille se tosiasia, että jokaisen on vaikea tappaa ihmistä. Siinä kerrottiin siitä, kuinka sodan syttyessä tulee paljon miestappioita, koska sotilaat epäröivät aseenkäytössä. Näiden tappioiden välttämiseksi pyritään alentamaan koulutettavien tappamiskynnystä. Samalla kuitenkin koulutetaan sotilaat siihen, että he tappavat vain ja ainoastaan esimiehensä käskystä. Tämä tappamisen vaikeus todistaa, että kaikki ihmiset syvällä sydämessään tietävät, että myös sodassa tappaminen on väärin.

Suurin osa armeijan koulutuksesta liittyy tappamisvalmiuteen. Tekniset aseenkäsittelytaidot voidaan oppia paljon nykyistä palvelusaikaa lyhyemmässä ajassa. Sulkeisilla koulutetaan tottelemaan esimiehen käskyjä. Simputuksella karaistaan kestämään sodan paineita. Pojista yritetään tehdä nuoria vihaisia miehiä, jotka tehtävän saatuaan painavat liipaisimesta nopeammin kuin vihollinen. Usein sanotaan, että armeija tekee pojista miehiä. Osuvampaa olisi sanoa, että se tekee pojista tappajia.

Asevelvollisuus on oikealta nimeltään tappamisvelvollisuus. Kuka on asettanut tällaisen velvollisuuden? Ei ainakaan Jumala. Tappaminen ei voi olla kenenkään moraalinen velvollisuus, olkoon olosuhteet mitkä tahansa.

Tuskin kukaan hyväksyy sotaa mistä syystä tahansa. Aina sodalle etsitään jotain oikeaa ja hyväksyttävää perustetta. Se tehdään juuri siksi, koska ihmisen omatunto vastustaa tappamista. Tappamisvelvollisuus asetetaan siksi, koska yksilön omatunto halutaan alistaa yhteiskunnan yhteiselle omalletunnolle. Ne, jotka haluavat sotaa, painostavat muiden omaatuntoa mukautumaan siihen, että tässä tehdään oikein. Sama ilmiö tapahtuu siinä, kun väkijoukko alkaa ryöstellä kauppoja. Monet ihmiset helposti korvaavat omantuntonsa yhteisön omallatunnolla. He ajattelevat: "Kaikki muutkin tekevät näin. Eihän se voi olla väärin." Kaikkia vaaditaan ottamaan osaa sotaan, jotta aseesta kieltäytyvien esimerkki ei herättäisi muiden omaatuntoa.

Kaikissa sodissa molemmat osapuolet esittävät oman versionsa sodan oikeutuksesta. Kirkotkin hyväksyvät vain oikeutetut sodat. Tuon oikeutuksen todistamiseen liittyy usein valheita ja tahallisia provokaatioita, jotta saataisiin oikeutus sotaan. Näin tappajakoulutus ulottuu yhteiskunnan kaikkiin ihmisiin. Erilaisin todistein vastapuoli esitellään pahaksi, jotta sotilaat eivät epäröisi tappaa heitä. Elokuvat ja kirjat ovat valjastetut alentamaan ihmisten kynnystä tappaa. Niissä esitellään hyvikset ja pahikset. Esittelemällä puhtaasti pahoja ihmisiä luodaan valmiuksia hyväksyä pahojen tappaminen. Sitten tarvitaan vain poliittinen päätös siitä, mihin ihmisryhmään lyödään pahisten leima.

Sotaan ryhtyminen ja ihmisten tappaminen on niin vaikea asia ihmisten omilletunnoille, että Jumalakin on vedetty mukaan ihmisten sotiin. Lähes kaikissa sodissa molemmat osapuolet ovat uskoneet taistelleensa Jumalan puolella Paholaista vastaan. Siitähän kertoo myös virsi "Jumala ompi linnamme". Sitä luterilaiset lauloivat ensimmäisen kerran sotiessaan katolilaisia vastaan. Eivät ainoastaan muslimit ole luvanneet sodassa surmatuille pääsyä Paratiisiin, vaan sama lupaus on ollut myös monissa kristillisen kulttuurin sodissa.

Kun sotilaat ovat tappaneet ensimmäiset viholliset, he ovat saaneet tulikasteensa. Sodan jatkuessa heidän omatuntonsa kovettuu kovettumistaan. Jos he palaavat siviilielämään, heidän alttiutensa tappaa on suurempi kuin niiden, jotka eivät ole koskaan tappaneet ihmistä. He ovat tappamisen veteraaneja.

Kerran puhuin eräälle sodasta selvinneelle veteraanille, että hän voi saada Jumalalta anteeksi kaikki syntinsä, jos hän uskoo Jeesukseen. Hän katsoi minuun kyyneleet silmissä ja kysyi: "Voinko saada anteeksi myös kaiken sen tappamisen, minkä tein sodassa?" Vastasin, että kyllä voit, sillä Jeesus kärsi sinun rangaistuksesi. Emme olleet aiemmin puhuneet mitään siitä, onko oikein tappaa sodassa. Hänen omatuntonsa heräsi tässä asiassa ilman minun puheitani.

Jeesus voi puhdistaa tappajan sydämen ja tehdä "miehistä" Jumalan lapsia, jotka ovat kyvyttömiä pahaan. Hän on Rauhan Ruhtinas, joka tekee tyhjäksi armeijan antaman koulutuksen. Ei kukaan sotaveteraani voi saada rauhaa omalletunnolleen, jollei hän tunnusta tehneensä väärin siinä, kun hän tappoi sodassa. Jumala antoi Ainokaisen Poikansa syntiuhriksi meidän edestämme. Se on pyhä Uhri, jonka kautta voidaan saada anteeksi veriuhrit isänmaalle.

Monet papit ovat puheissaan rinnastaneet sotaveteraanien uhrin isänmaansa puolesta Jumalan antamaan Uhriin Golgatalla. He sanovat, että veteraanit uhrautuivat tulevien sukupolvien puolesta samaan tapaan kuin Jumala uhrasi Poikansa meidän puolestamme antaakseen meille iankaikkisen elämän. Rinnastamalla isänmaalle annetut veriuhrit Jumalan Uhriin Golgatalla papit ovat pilkanneet Jumalaa, sillä nämä uhrit eroavat toisistaan kuin yö ja päivä.

Veteraanit vuodattivat toisten ihmisten verta maansa valtaherrojen pitämiseksi vallassa. Sen sijaan Jeesus antoi oman verensä vuodatettavaksi ottamalla päälleen meidän syyllisyytemme. Hänen viattoman verensä tähden voidaan saada synnit anteeksi. Jumalan viha kohdistui ristillä Jeesukseen, koska meidän syntimme olivat Hänen päällään. Golgatalla käytiin Jumalan sota syntiä vastaan, mutta ihmisten sodissa taistellaan vallasta hallita maata.

Jeesus on kutsunut omansa seuraamaan itseään, eli ennemmin antamaan henkensä kuin ottamaan sen muilta.

Lue lisää pdf-kirjastani: Jeesus Kristus on Herra

Onko kirkko väärentänyt Raamatun?

Monet sanovat, että Katolinen Kirkko väärensi Uuden Testamentin. Ne, jotka näin sanovat, eivät tiedä mitä kirkko opettaa ja on tehnyt, ja mitä Raamatussa sanotaan ja millaisista teoista siellä kerrotaan.  Kuinka kukaan väärentäisi jotain omaksi tappiokseen?

Lukemalla Raamattua ja kirkon oppeja ja historiaa jokainen voi huomata kuinka suuressa ristiriidassa kirkon opit ja teot ovat Uuden Testamentin opetusten ja Jeesuksen ja apostolien tekojen kanssa.  Jos kirkko olisi väärentänyt Uuden Testamentin, se täytyisi olla muutettu palvelemaan kirkon etua.  Nyt Uuden Testamentin tekstit mennen tullen tuomitsevat Katolisen Kirkon ja monet muutkin kirkot.

Esimerkiksi Katolinen Kirkko ei ole lisännyt Uuteen testamenttiin Marian taivaaseen astumista, vaikka se siitä opettaakin. Se ei ole jättänyt pois mainintoja Jeesuksen veljistä, jotta olisi helpompi uskoa Marian ikuiseen neitsyyteen.  Se ei ole poistanut Jeesuksen sanoja siitä, että kristittyjen keskuudessa ei saa herrana hallita ketään.  Paavin asemaa olisi paljon helpompaa perustella, jos he olisivat muuttaneet muutamia kohtia.

Kirkkojen epäluotettavuus todistaakin Uuden Testamentin luotettavuudesta. Sama pätee Vanhaan Testamenttiin. Jos juutalaiset olisivat väärentäneet sen, miksi he eivät ole kaunistelleet historiaansa? Vanha Testamenttihan on täynnä kertomuksia juutalaisten synneistä.  Ei kai kukaan väärennä historiaa omaksi häpeäkseen!  Sen sijaan tunnemme paljon modernia historiankirjoitusta, jossa kansallismielisyys on vaikuttanut siihen, että on jätetty jotain oleellista kertomatta tai lisätty jotain, mikä ei ole totta.

Se on totta, että kirkot ovat tulkinneet Raamattua omaksi edukseen.  Kun Raamattua on käännetty kieleltä toiselle, on käännöksiin laitettu muutamia kirkkojen etujen mukaisia tulkintoja.  Asenteiltaan oikeamielinen lukija yleensä ymmärtää silti nämä kohdat oikein, vaikka ne onkin käännetty väärin.

Asioiden tulkitseminen on ihmisen perusominaisuus, joka ilmenee kaikessa.  Me tulkitsemme luontoa ja sen ilmiöitä ja kaikkea mitä näemme ja koemme.  Meidän asenteemme vaikuttavat kaikkeen mitä koemme.

Jos asenteemme muuttuvat, myös tulkintamme muuttuvat.  Koemme luonnon uudella tavalla, kuulemme ihmisten puheessa uusia asioita ja Raamatun tekstitkin puhuttelevat meitä eri tavalla kuin aiemmin.

Väärien asenteidesi tähden maailmasi on väärennetty.  Kuka on väärentänyt asenteesi? Sinä itse. Älä siis syytä muita vaan pyydä itsellesi mielenmuutosta.

Lue lisää pdf-kirjastani: Jeesus Kristus on Herrani.

E.K.