Roomalainen Pilatus huomasi, että juutalaiset papit olivat kateudesta antaneet Jeesuksen hänen tuomittavakseen (Matt.27:18). Mistä hän päätteli, että oli kyse kateudesta? Hän varmaan huomasi pappien vihaavan Jeesusta ilman mitään pätevää syytä. Hän ei voinut ymmärtää, miten rauhallinen ja väkivallaton Jeesus voisi olla uhkana papeille tai Rooman vallalle. Hän oli ehkä ennenkin kohdannut kateellisten ihmisten järjestämiä teloituksia.
Jeesuksen hyvyys oli herättänyt pappien omantunnon. He vertasivat itseään Jeesukseen ja totesivat, että Hän on parempi kuin he. Eivät he ajatelleet omaa huonouttaan, vaan Jeesuksen paremmuutta. He eivät tehneet Jeesuksen hyvyydestä sitä johtopäätöstä, että he ovat pahoja, vaan jäivät vain tuijottamaan sitä, että Hän on parempi kuin minä. Heidän sydämensä oli niin kova, että he eivät päästäneet tajuntaansa minkäänlaista ajatusta omasta pahuudestaan. Koska he eivät katuneet pahuuttaan, he tunsivat kateutta Jeesusta kohtaan.
Miksi heidän kateutensa aiheutti heissä vihaa? Olisivathan he voineet antaa kateuden tunteiden mennä ohitse ja unohtaa Jeesuksen. He eivät voineet unohtaa Jeesuksen hyvyyttä, koska se teki heihin niin suuren vaikutuksen. He halusivat olla yhtä hyviä kuin Jeesus. He tajusivat kuitenkin sen, että he eivät kykene siihen. Sitähän se vihainen kateus on: tuolla on jotain, jota minulla ei voi olla. Heidän vihansa syntyi tästä ajatuksesta. Jos minä en kykene tuohon, ei kukaan muukaan saa olla tuollainen.
Heidän vihansa Jeesusta kohtaan kasvoi päivä päivältä. He kokivat, että Jeesus tuli yhä vain paremmaksi kuin he. Jeesus kasvoi heidän silmissään niin paljon paremmaksi kuin he ovat, että se tuntui heistä aivan sietämättömältä. Hän jopa herätti kuolleista Lasaruksen. Lopulta he tekivät päätöksen Jeesuksen surmaamisesta. Jokaisen ihmisen elämässä on tämä valinta: Katua vai kadehtia? Katumus johtaa hyvyyteen ja kateus voi tehdä meistä murhaajia.
Kun omatuntomme todistaa meille, että teimme väärin, voimme joko pehmentää tai kovettaa sydämemme. Sydämensä pehmentäminen on pehmeyttä syyllisyydelle. Sydämensä kovettaminen on kovuutta syyllisyyttä kohtaan. Kovetamme sydämemme siten, että pahaa tehtyämme sanomme itsellemme, että en minä ole paha. Katumattomuus kovettaa sydämen.
Meillä on valta kovettaa ja pehmentää sydämemme. Jumala ei tee valintoja meidän puolestamme, mutta Hän tekee ne meille mahdollisiksi. Sydämemme voi kovettua niin kovaksi, että sitä ei enää koskaan voida saada pehmeäksi. Siksi jokaisella ihmisellä on vain rajallinen aika katua ja kääntyä Jumalan luo.
Sydämen kovuus on kauhein asia maailmassa. Juuri siksi Jumala tuli Jeesuksessa ihmiseksi ja kärsi meidän ansaitsemamme rangaistuksen, jotta me voisimme katua, saada anteeksi ja tuntea Jumalan. Saamme voiman kohdata totuudessa oman pahuutemme, kun katsomme Jeesusta, joka kärsi pahuutemme rangaistuksen. Tuo näky kykenee särkemään kovankin sydämen.
Vielä tänään Jumala odottaa, että ihmiset katuen kääntyisivät Hänen puoleensa. Hän tietää kaiken paremmin kuin NSA. Hän tietää kaikkien ihmisten kaikki ajatukset, sanat ja teot. Kukaan ei voi salata Häneltä mitään. Vain totuus tekee meidät vapaiksi ja vain Jumalan rakkauden kokeminen Hänen Uhrissaan tekee meidät onnellisiksi.
E.K.
Voit lukea lisää pdf-kirjastani : Jeesus Kristus on Herra
