Millainen on henkesi puku?

Itsetunnon olemassaolo todistaa sisäisestä vaatetuksesta. Kun pidämme itseämme tietynlaisena, me puemme henkemme henkisellä vaatteella. Todellisuudessa sisäinen elämämme voi kuitenkin olla ihan jotain muuta kuin minä itseämme pidämme. Jos olemme pitäneet itseämme hyvinä ihmisinä, vaikka ajatuksemme ovat pahoja, me piilotamme pahuutemme pukumme suojaan. Jos joku repäiseekin pukumme pois, koemme häpeää. Valheeseen pukeutuneesta hengestä tulee alaston henki.

Vanhemmat rakentavat lapsensa itsetuntoa. Mitä aikuiset sanovat lapsesta, sillä he puettavat lasta henkisesti. Monet myös puettavat itse itseään ajattelemalla itsestään jotain yhä uudestaan ja uudestaan. Isän, äidin, opettajan tai jonkun muun sanoissa voi olla henkeä puettavaa voimaa. Moni ihminen pitää itseään tietynlaisena koko loppuelämänsä, koska joku arvovaltainen taho on niin sanonut. Entä mitä tapahtuukaan, jos Jumala sanoo sinulle, millainen sinä olet?

Raamatussa puhutaan vanhurskauden vaatteesta, jonka Jumala antaa lahjana niille, jotka uskovat Jeesukseen. Kun Jumala lukee sinun uskosi Jeesukseen vanhurskaudeksi eli hyväksyy sinut yhteyteensä, Hän puettaa sinut lahjavanhurskauden pukuun. Hän ei sano meille, että sinä se sitten olet hyvä. Ensin Hän sanoo meille, että me olemme pahoja. Se on häpeällinen totuus. Jos uskomme, että Jeesus kärsi ristillä meidän pahuutemme rangaistuksen, Hän sanoo meille, että nyt sinä olet hyvä Jeesuksessa Kristuksessa. Pysy siis Hänessä, ettei kukaan näkisi häpeääsi.

Onhan henkemme kuitenkin tärkeämpi kuin sen puku! Vanhurskauden puku suojelee meitä Jumalan pyhyydeltä, mutta henkemme vanhurskaus on se, mihin Jumala pyrkii. Henkemme puku ei ole tarkoitettu pahuutemme piiloksi, vaan sitä varten, jotta meistä tulisi täydellisesti hyviä henkiä.

Jos meillä on huono omatunto ja saastaiset ajatukset, henkemme on likainen. Jos henkemme saastuu, niin pukummekin saastuu. Jeesus pesee meidät puhtaiksi, kun tunnustamme syntimme. Jos Jeesuksen veri pesee puhtaaksi henkemme, silloin myös henkemme puku valkaistuu. Jos pysymme puhtaina, Pyhä Henki muuttaa henkeämme Jumalan hyvyyden mukaiseksi.

Jos henkemme saasta likaa vanhurskauden valkean vaatteen, myös itsetuntomme uskovaisena kärsii. Jos emme puhdistaudu, kadotamme lopulta pelastusvarmuuden. Koemme, että lahjaksi saamamme puku, ei enää suojaa meitä. Silloin monet ovat luovuttaneet uskonpukunsa pois ja pukeutuneet Jumalan vastustajien tarjoamaan pukuun.

Jotta voisimme paremmin pysyä puhtaina, Jumala kehottaa meitä pukemaan lahjavanhurskautemme päälle Hänen taisteluvarustuksensa. (Ef.6:11-13) Me emme kuitenkaan voi pukea sitä päällemme, jos emme ensin riisu pois omaa taisteluvarustustamme. Kaikki Paavalin mainitsemat varusteet voit löytää Jeesuksen asenteista. Jeesuksen asenteet ovat uskovan aseita pimeyden hallituksia vastaan. Pue yllesi Jeesus, niin olet pukeutunut Jumalan taisteluvarustukseen. Vaihda omat asenteesi Jeesuksen asenteisiin ja koet niiden henkimaailmaa järisyttävän voiman.

Ketä vastaan me sitten taistelemme? Tietenkin niitä vastaan, jotka pyrkivät saastuttamaan meidät. Paavali sanoo, ettemme "taistele verta ja lihaa vastaan vaan hallituksia ja henkivaltoja vastaan, tässä pimeydessä hallitsevia maailmanvaltiaita ja taivaan avaruuden pahoja henkivaltoja vastaan." Joku voi ihmetellä, että miten voin taistella näkymätöntä vihollista vastaan? Näiden valtojen vaikutus kuitenkin näkyy ja tuntuu kaikkialla maailmassa. Maamme hallitsijat ovat henkivaltojen vallassa. Politiikassa, tieteessä, taiteessa, urheilussa, uskonnoissa ja kaikessa, minkä keskellä me elämme, näkyy langenneiden enkelien hallintovallan vaikutus. Jumalan vastustajat ovat erittäin hyvin näkyvissä. Emme vain aina tiedosta, että Paholaisen asenteet ja ääni raikaa kaikkialla ympärillämme. Henkimaailma näkee sinun asenteesi ja kyllä tunnistaa niistä Jeesuksen, jos olet Häneen pukeutunut. Oikeiden asenteidesi tähden niiden heittämä lika ei sinuun tartu.

On selvää, että tällainen negatiivinen kuva tästä maailmasta voi ahdistaa ketä tahansa, mutta tätä maailmaa rakastavaa se suorastaan loukkaa. Asian positiivinen puoli on kuitenkin siinä, että Jeesus on jo riisunut nuo henkivallat alasti ja saattanut julkisen häpeän alaiseksi. (Kol.2:15) Ihminen, Jeesus Kristus on nyt Jumalan valtaistuimella. Hän on kaikkien hallitusten, herrojen ja valtojen yläpuolella. Me voimme kokea yhteyttä Häneen. Hänen hyvyytensä voi ympäröidä meitä tämän pahan maailman keskellä. Pidä yhteyttä Jumalaan Jeesuksessa Kristuksessa, äläkä yhdy maailman henkiin, niin sisimpäsi on turvassa maailman saastutuksilta.

E.K.

Voit lukea lisää pdf-kirjastani: Jeesus Kristus on Herra

Katua vai kadehtia?

Roomalainen Pilatus huomasi, että juutalaiset papit olivat kateudesta antaneet Jeesuksen hänen tuomittavakseen (Matt.27:18). Mistä hän päätteli, että oli kyse kateudesta? Hän varmaan huomasi pappien vihaavan Jeesusta ilman mitään pätevää syytä. Hän ei voinut ymmärtää, miten rauhallinen ja väkivallaton Jeesus voisi olla uhkana papeille tai Rooman vallalle. Hän oli ehkä ennenkin kohdannut kateellisten ihmisten järjestämiä teloituksia.

Jeesuksen hyvyys oli herättänyt pappien omantunnon. He vertasivat itseään Jeesukseen ja totesivat, että Hän on parempi kuin he. Eivät he ajatelleet omaa huonouttaan, vaan Jeesuksen paremmuutta. He eivät tehneet Jeesuksen hyvyydestä sitä johtopäätöstä, että he ovat pahoja, vaan jäivät vain tuijottamaan sitä, että Hän on parempi kuin minä. Heidän sydämensä oli niin kova, että he eivät päästäneet tajuntaansa minkäänlaista ajatusta omasta pahuudestaan. Koska he eivät katuneet pahuuttaan, he tunsivat kateutta Jeesusta kohtaan.

Miksi heidän kateutensa aiheutti heissä vihaa? Olisivathan he voineet antaa kateuden tunteiden mennä ohitse ja unohtaa Jeesuksen. He eivät voineet unohtaa Jeesuksen hyvyyttä, koska se teki heihin niin suuren vaikutuksen. He halusivat olla yhtä hyviä kuin Jeesus. He tajusivat kuitenkin sen, että he eivät kykene siihen. Sitähän se vihainen kateus on: tuolla on jotain, jota minulla ei voi olla. Heidän vihansa syntyi tästä ajatuksesta. Jos minä en kykene tuohon, ei kukaan muukaan saa olla tuollainen.

Heidän vihansa Jeesusta kohtaan kasvoi päivä päivältä. He kokivat, että Jeesus tuli yhä vain paremmaksi kuin he. Jeesus kasvoi heidän silmissään niin paljon paremmaksi kuin he ovat, että se tuntui heistä aivan sietämättömältä. Hän jopa herätti kuolleista Lasaruksen. Lopulta he tekivät päätöksen Jeesuksen surmaamisesta. Jokaisen ihmisen elämässä on tämä valinta: Katua vai kadehtia? Katumus johtaa hyvyyteen ja kateus voi tehdä meistä murhaajia.

Kun omatuntomme todistaa meille, että teimme väärin, voimme joko pehmentää tai kovettaa sydämemme. Sydämensä pehmentäminen on pehmeyttä syyllisyydelle. Sydämensä kovettaminen on kovuutta syyllisyyttä kohtaan. Kovetamme sydämemme siten, että pahaa tehtyämme sanomme itsellemme, että en minä ole paha. Katumattomuus kovettaa sydämen.

Meillä on valta kovettaa ja pehmentää sydämemme. Jumala ei tee valintoja meidän puolestamme, mutta Hän tekee ne meille mahdollisiksi. Sydämemme voi kovettua niin kovaksi, että sitä ei enää koskaan voida saada pehmeäksi. Siksi jokaisella ihmisellä on vain rajallinen aika katua ja kääntyä Jumalan luo.

Sydämen kovuus on kauhein asia maailmassa. Juuri siksi Jumala tuli Jeesuksessa ihmiseksi ja kärsi meidän ansaitsemamme rangaistuksen, jotta me voisimme katua, saada anteeksi ja tuntea Jumalan. Saamme voiman kohdata totuudessa oman pahuutemme, kun katsomme Jeesusta, joka kärsi pahuutemme rangaistuksen. Tuo näky kykenee särkemään kovankin sydämen.

Vielä tänään Jumala odottaa, että ihmiset katuen kääntyisivät Hänen puoleensa. Hän tietää kaiken paremmin kuin NSA. Hän tietää kaikkien ihmisten kaikki ajatukset, sanat ja teot. Kukaan ei voi salata Häneltä mitään. Vain totuus tekee meidät vapaiksi ja vain Jumalan rakkauden kokeminen Hänen Uhrissaan tekee meidät onnellisiksi.

E.K.

Voit lukea lisää pdf-kirjastani : Jeesus Kristus on Herra